09 elokuuta, 2020

Runo Massanista


Autereisessa illassa
Tähtien valon heijastuessa 
Kirkkaimmastakin kirkkaimpaan veteen
Katselen kuvajaistani
Joka hajoaa miljooniin palasiin
Airojeni lävistäessä tähtien pinnan

Eläinten aikaa
En usko

Puhtaan veden vieläkin valuessa sieraimistani
Ammun taivaalle toivon
Valon
Pyynnön
Ettei minun tarvitse enää pyytää

Katso
Minä olen massa
Paino
Jokaisen soluni yhtälöity kokonaisuus
Räätäli oli huolimaton
Ja jätti takkini auki
Massani valuu takinliepeistäni
Se soljuu puhtaaseen veteen
Kirkkaimmastakin kirkkaimpaan
Massani valuu
Massani, se eloisa mies

Ja tähtien valo
Kylvettää airojaan uittavaa miestä

26 heinäkuuta, 2020

Tarina Anahuj Mustasta, Rosvopääliköstä

Sama sävel toistaa vuodesta toiseen
Soittaen epätoivoista säveltään
Hakaisia ristejä

Piilotan sinun elämäsi minulta
Etten näkisi
Kuka minä olen

Loihtiiko joku kenties joskus vielä
Tästä elämästä hyvän
Voiko jostain hehkua lämpö
Kylmimpäänkin sydämeen

Öljy virtaa
Musta kulta
Karsta

Toivo herää
Vain sellaisina iltoina
Kun syksyiset madot taittavat niskansa
Möyhentävät maan
Johon käyn lepäämään

Valona ei loista taivaan tähdet ja kuu
Valo vain satuttaa
Valona loistaa yön pimeys
Illan ainoa huokaus kuuluu
Vanhempien suusta
Jotka hiljaa rukoilevat poikaansa

Kynttilöiden valossa näen sentään
Tehdä pimeässä sellaisia haureisia töitä
Joiden päivänvaloon saattaminen
Sytyttäisi vain ne palamaan

Ilta ja yö
Niitä minä käyn
Päivästä toiseen nukun pois elämääni
Päivästä toiseen
Päivästä toiseen

Päivästä toiseen

Ja katso
Joskus tähdet syttyvät


Silloin herään loisteeseen
Joka häikäisee
Saattelee sieluni valoon

Siellä tanssin kevein askelin
Välittämättä huomisesta
Välittämättä tästä päivästä
Välittämättä eilisestä

Siellä tanssin
Kevein
Askelin

Sormieni päät hapuilevat pianon koskettimia
Tavailevat nuottien alkeita
Yhtyvät maailman lauluun
Kevein askelin

Kevein askelin

Ja katso
Tähdet loistavat

19 heinäkuuta, 2020

Korianterin lumoissa

Makusi on kuin esteetön talvinen maisema
Kuunvalon siivilöityessä miljoonien pienten jääkiteiden läpi
Kun hengityksen palkeet liikkuvat
Muuten jäätyneessä maailmassa

Siellä voin ajatella sinua
Siellä voin tunnustaa kaikkeudelle
Etten luovuta
Ettei minusta tehty luovuttajaa
Ettei minusta tehty
Tein itse itseni
Pala kerrallaan kasasin hajonneet sirpaleet
Yhdistin hulluuden säkeistöstä
Miljoonia johteita
Yhdistelin ja katkoin
Päästäkseni sellaiseen maailmaan
Jossa haluan elää
Päästäkseni
Luoksesi

Astun askeleen
Lumi ei päästä ääntäkään
Se mukautuu kenkäni mukaan
Antaen vaippansa suojata kaikkea sen alla elävää
Katson taakseni
Jälkeni tulevat kaukaa pimeästä
Varjojen viitoittama polku loistaa öisessä valossa

Taivas syttyyy loistoonsa
Sähkömagneettinen myrsky repii todellisuuden sirpaleita
Se tanssii läpi taivaan
Tuhansien kilometrien matkan
Kevyesti
Kevyesti ja nopeasti
Aivan kuin aikaa
Aivan kuin matkaa
Ei edes olisi olemassa

Taivaalle piirtyvät siivet
Onko se enkeli
Onko se lintu
Mikä se on
Mikä se on

Maan päällä elää eräs enkeli
Sen soisin katsovan kanssani tuota taivaan tuiskua
Olevan kainalossani
Hengittävän samaa ilmaa
Ja katsovan kanssani
Kuinka lapsemme
Valloittavat maailman
Hymyllään ja olemuksellaan

Minua alkaa kylmäämään
Koska en voi hengittää
Ennen kuin toiveeni toteutuu
Maailma tietää sen
Kaikkeus tietää sen
Minä tiedän sen
Tiedätkö sinä?

Päästän irti kahleista
Kaikista niistä lamaavista 
Päästän irti sinusta
Että saisin sinut
Päästän irti kaikesta
Ja annan elämän kulkea
Ehkä jo ensi jouluna
Vuoden päästä
Kykenen hengittämään
Sinun kanssasi

Ehkä jo

Ehkä jo

Ehkä

05 heinäkuuta, 2020

Ajattelen että on joulu

On joulu
Ajattelen olevani koditon
Yksin
Perheetön

Ajattelen katsovani ihmisten ikkunoihin
Lämpimiin valoihin
Koteihin
Lämmitän itseäni ajatuksella
Kuinka heilläkin
On noin ihana koti

Tuolla on varmaan lämmin istua
Ihanat verhot
Oo, tuolla voisin asuakin päivän kaksi
Ajattelen
Kuinka kodeissa hymyillään
Kuinka lämpimät halaukset vaihtavat omistajaa
Kuinka pariskunnat pitäytyvät tavoissaan
Toiset eivät halaa
Naljailevat toisilleen
Mutta rakastavat toisiaan
Eivätkä millään
Vaihtaisi elämäänsä johonkin toiseen
Sillä näin on juuri hyvä

Katselen pimenevää iltaa
Kuinka valot syttyvät
Antavat toivoa
Illan pimeyteen
Tunnen tuulen puhaltavan
Nostan kauluksia
Minulla on ruskea mokkanahkatakki
En tiedä mistä sen sain
Kauluksen liepeet huurtuvat
Hengitykseni liike on ainoa
Minkä näen

Tällaisina iltoina
Uskon ihmisyyteen
Uskon
Että ihmisen on hyvä tässä maailmassa
Ja voin rauhallisena jatkaa
Oman yksinäisen polkuni kulkemista

Tie aukeaa edessäni
Sen valot ja talot
Pienet risteykset ja pysäkit
Edessäni on kaide
Nojaan siihen
Katselen edessäni avautuvaa kaupunkia
Olen kukkulalla
Näen teitä
Valoja
Koteja
Pieniä ja suuria piippuja
Tuprutellen hengitystään
Aivan kuin minun suuni
Näen lunta
Ehkä jossain tuolla
On joku toinen yksinäinen
Ehkä jossain tuolla
Joku kaipaa lämpöä
Mietin kohtaloita
Itken hetken
Kyyneleeni jäätyvät
Ei kannattaisi
Hukata lämpöään
Rakastan tätä maata ja sen ihmisiä
Rakastan
Ja se rakkaus
Vie minut läpi sellaisten muurien
Joita mikään toinen
Ei ole päässyt murtamaan

22.11.2015

  Tiedätkö, jos istumalla voisi parantaa maailmaa, niin olisipa hoivattu tämä maailma. Vaan kun ei koko aikaa siltikään voi. Voi voi.  #aja...

Suositut tekstit