Runo Massanista

Autereisessa illassa

Tähtien valon heijastuessa 

Kirkkaimmastakin kirkkaimpaan veteen

Katselen kuvajaistani

Joka hajoaa miljooniin palasiin

Airojeni lävistäessä tähtien pinnan

Eläinten aikaa

En usko

Puhtaan veden vieläkin valuessa sieraimistani

Ammun taivaalle toivon

Valon

Pyynnön

Ettei minun tarvitse enää pyytää

Katso

Minä olen massa

Paino

Jokaisen soluni yhtälöity kokonaisuus

Räätäli oli huolimaton

Ja jätti takkini auki

Massani valuu takinliepeistäni

Se soljuu puhtaaseen veteen

Kirkkaimmastakin kirkkaimpaan

Massani valuu

Massani, se eloisa mies

Ja tähtien valo

Kylvettää airojaan uittavaa miestä

Korianterin lumoissa

Makusi on kuin esteetön talvinen maisema

Kuunvalon siivilöityessä miljoonien pienten jääkiteiden läpi

Kun hengityksen palkeet liikkuvat

Muuten jäätyneessä maailmassa

Siellä voin ajatella sinua

Siellä voin tunnustaa kaikkeudelle

Etten luovuta

Ettei minusta tehty luovuttajaa

Ettei minusta tehty

Tein itse itseni

Pala kerrallaan kasasin hajonneet sirpaleet

Yhdistin hulluuden säkeistöstä

Miljoonia johteita

Yhdistelin ja katkoin

Päästäkseni sellaiseen maailmaan

Jossa haluan elää

Päästäkseni

Luoksesi

Astun askeleen

Lumi ei päästä ääntäkään

Se mukautuu kenkäni mukaan

Antaen vaippansa suojata kaikkea sen alla elävää

Katson taakseni

Jälkeni tulevat kaukaa pimeästä

Varjojen viitoittama polku loistaa öisessä valossa

Taivas syttyyy loistoonsa

Sähkömagneettinen myrsky repii todellisuuden sirpaleita

Se tanssii läpi taivaan

Tuhansien kilometrien matkan

Kevyesti

Kevyesti ja nopeasti

Aivan kuin aikaa

Aivan kuin matkaa

Ei edes olisi olemassa

Taivaalle piirtyvät siivet

Onko se enkeli

Onko se lintu

Mikä se on

Mikä se on

Maan päällä elää eräs enkeli

Sen soisin katsovan kanssani tuota taivaan tuiskua

Olevan kainalossani

Hengittävän samaa ilmaa

Ja katsovan kanssani

Kuinka lapsemme

Valloittavat maailman

Hymyllään ja olemuksellaan

Minua alkaa kylmäämään

Koska en voi hengittää

Ennen kuin toiveeni toteutuu

Maailma tietää sen

Kaikkeus tietää sen

Minä tiedän sen

Tiedätkö sinä?

Päästän irti kahleista

Kaikista niistä lamaavista 

Päästän irti sinusta

Että saisin sinut

Päästän irti kaikesta

Ja annan elämän kulkea

Ehkä jo ensi jouluna

Vuoden päästä

Kykenen hengittämään

Sinun kanssasi

Ehkä jo

Ehkä jo

Ehkä

.....

22.11.2015

James

Pelaan jalkapalloa

Mielessäni

Taistelen joukkueeni rinnalla

Ja nautin ja petyn heidän kanssaan

Se on kaikkeni

Nyt

Nyt kuitenkin

Minä kannustan vastustajaa

Minä huudan

Viva la France

Vaikka kotijoukkueeni hävisi

Minä olen ihminen

Ja tiedän sen arvon

Niin kuin veljeni ja siskoni rinnallani

Minä huudan

Viva la France 

Kovempaa

Että se kuuluisi niihin korviin

Jotka haluavat pahaa vastustajalleni

Minä huudan

Viva la France

Sillä minulla ei ole kuin tämä elämä

Minä huudan

Ja heilutan laajoilla kaarilla 

Englannin lippua

Ja minä

En pelkää ketään

Joka uhkaa viedä minulta sen

Mitä rakastan

Minä huudan

Viva la France

Plää plä plää

Plää plää plää

pläpläplä

olin ja olä

plä ja plä

jos plää niin plää

ja sitten voisi ajatella, että plää




jos olisin kuitenkin plää

niin plää plää

ja plää voisi olla silloin plää




miksi kuitenkaan vaihtaa plä

ku plää ja plä

sitten plää plää plä

joten plää plä plää




Viimeksi kuitenkin plää oli plä

ja plääplää pysyi plää

joten plää olisi plä plä

ja plää plä

plää




niin.

siinäpä sitä ajateltavaa

plää ja plää

Kuutamosonaatti

Sinun sielusi tahtoisin myydä

Siit kultaa ja timanttei sais

Mitään enempää en pyydä

Kun rakkauden vain sais

Mä uskon sun sielusi voimaan ja tänään se alkaa soimaan, äläkä pelkää, mä sanon sulle ja sille: soi vaan 

Matkamme ääretön aika, elämän hiljainen viritetty taika, äänetön sonaatti kuunvalojen lomassa, täysikuusta sielusta somasta soitto kaikuu jumalten saleissa

Kosketus aikaan, kosketus sieluun, kosketus ihmisyyteen ja avaruuden äärettömyyteen; mitä se saikaan aikaan kun katsoo tuohon pieneen poikaan, jonka askeleet hangessa raikaa. Mitä se saikaan aikaan 

Sinun sielusi tahtoisin myydä

Siit kultaa ja timanttei sais

Mitään enempää en pyydä

Kun rakkauden vain sais

Usko mun sanoihin ja niiden voimaan, usko sun sieluus ja se soi vaan, aika on taikaa, ehkä sitä ei edes ollutkaan, kuka lie tullut, minne lie mennyt, tiedä sitä hullutkaan.

Mut sun sielussas lepää avaimet maailmaan, avaimet kaikkeen kaikkeuden läpi maan ja taivaan

Usko mun sanoihin ja niiden voimaan, uskon sun sieluus ja se soi vaan

Sinun sielusi tahtoisin myydä

Siit kultaa ja timanttei sais

Mitään enempää en pyydä

Kun rakkauden vain sais

Sanon, että myisin sun sielus, sekin huutavaa hulluutta ois; millään maan päällisellä, mitään niin kallista myydä vois; siis mä pyydän ja anon, läpi taivaiden ja maan; anna sen soida aina, aina, aina, lujempaa vaan

Sanon ja tarkoitan, et usko mun sanojen voimaan, uskon sun sieluusi soivaan, sydämiin läpipiirtyneisiin katseisiin raukeisiin toisiinsa siirtyneisiin; siis soi ja soita sun sielusi soitantaa, kauemmas meitä se loitantaa kunnes ympyrä sulkeutuu ja jälleen toisella puolen kohdataan

Sinun sielusi tahtoisin myydä

Siitä kultaa ja timanttei sais

Vaikken mitään enää pyydä

Rakkauden kun vain sais

Nyt lasken tän kaiken mun luojani varaan, jumaluuden siemenen, sisälläni elävän, itseään keräävän miljoonista samanlaisista ihmisenkaltaisista

Laske siis levolle mun luojani tänään, älä pakota mua olemaan mitään enää; mä olen vain sana, mä olen vain ajatus, kauas karkaava sielun kajastus

Tuli siis palaa ja elää ja nauttii

Sinä meidän, joka olet olemassa, pyhitetty olkoon sinun sielusi