Vihreän kaltaisen lakanan alla
PäälläKudottuna kirjo-ompelin metsäisiä pirskaleita
Ohikulkevan lämpö herää elämään sydämeen
Olen rakkaus
Aika
Ajoin
Tavoin
Taika
Hetken taian aika
Kaikin tavoin kaikin ajoin
Hetken ajan taika
Luotuna universumin pyyteettömin taideteos
Nimetön taulu
Siveltimien loisteliaat ääriviivat yön pimeydessä viitoittamassa kulkijan matkaa
Kaikin tavoin
Tuotuna universumi
Ole armo, pyyteetön rakkaus
Kohtaa hiljaa maailmasi laulu
Ole toivo
Ole elämä
Ole laulu
Elä toivoa
Elä elämää
Elä laulua
Kohtaa laulaen taivaasi nauru
Ole suvi, kesäyön harras jatkumo
Sukellan syliisi
Lujempaa kuin koskaan ennen
Olen rauniokotka
Olen outolintu
Olen
Ja elän
Oli nimikkeeni ja lokeroni mikä tahansa
Poika, mies, lapsi, tyttö, elämä, nainen, rakkaus, vilpitön, ihana, rakas
Tyhjän täysi elämän-istunto vailla turhia koreuksia; istuuko hän paikallaan ja katsoo, mihin maailma kulkee vai kulkeeko hän paikallaan ja katsoo miten maailma istuu?
Elämäni kokonaisuus on todistaa sinun elämääsi. Elämäni kokonaisuus on olla sinun kanssasi ja uskoa ja luottaa tällä kertaa kaiken menevän hyvin. Elämäni kokonaisuus on olla palasina jälleen murusten virrassa matkalla kohti meren kohinaa.
Sininen virta, unohduksen airut ja viittilöivä matkamies. Unohtunut matkalleen.
Mieti matkasi hintaa ja kulkusi kaltevuutta. Oletko siellä, missä tahdot ja oletko siellä, missä ehkä joku sinulle rakas tahtoisi sinun olevan. Oletko siellä ja pystytkö unohtamaan itsesi.
Ja taas, kun ajan lasit ovat kääntyneet, hiekat kuluneet ja vaihtuneet; oletko siellä ja kykenetkö jälleen muistamaan itsesi?
Katso silloin tarkkaan ja mieti, kuka olit ja kuka olet.
Matkalainen kumartaa puoleesi, sinä rakas olento.
13.11.2018