Sivut

Istuin siinä huoneessa. Sen huoneen lehdillä oli ollut niin monta samanlaista, itseänsä toistavaa sivua. Sivut vaihtuvat, taipuvat, kellastuvat; tarinat, ne silti pysyvät samoina.

Tarinat. Hiljaiset tarinat, äänekkäät tarinat. Tuhansien sivujen rahina äänekkäänä illassa. Valojen vilkkeessä. Hetki elossa. Hetki kuolleena.

Hitaasti taipuvat sivut

Enkelin siiven isku. Höyhenen hento hengitys ja lento sivujen soinnin tahtiin. Ajaton tuulenvireen tuiver todellisuuden sidostettuihin laskoksiin.

Hitaasti havisevat sanan lehdet

Kosketus, herkkä; kaihon kaipaus elämän ihon pinnalla. Se rakkaus, joka elää sydämen kirjassa. Vaalimassa sinun sydämesi lankoja. Hopeina hohtavia polkuja, kultaisia kaartuvia siltoja; kosketus, herkkä

Raukeasti rahisevat sydämen sivut

Sana ja sanojen liitto. Soivat, hiljaiset, äänekkäät ja kaukaiset. Vieraat ja ihmetyttävät. Sanojen sivut soimassa ihmeiden illassa. Lämpimät soinnut sytyttävät sydämen langan.

Hetki elossa. Valojen vilkkeessä. Hetki kuolleena. Sydämen sykkeessä.

Satujen suhisevat sanojen salat.

14.5.2022

Silloin sikermäksi

Niitä syviä sanoja etsiessäni alan hukkumaan

Happea, vaan se ei riitä

Ja pinnalle on niin pitkä matka

Etsiessäni olen alaston

Silti panssareissa, jotka painavat minut pohjaan

Ja luulin hukuttaessa itseni

Että suojaudun uhalta

Hiljaisuuden kehät pyörimässä ympärilläni

Olenko lie kokonaisen ihmisen kuvajainen

Vaiko vain haamu

Jäänne jostain olleesta

Syksyisen Kasvimaan kummitus huhuilemassa menneen elämäni perään

...

Todellisuus väreilee

Olisinpa osa sitä, sanat pukevat kudoksia silkkiselle iholle

…

Hetket ovat lyhyitä, niiden herkässä huuhteessa koetan saada otteen suunnastani

Ja taas vuorovesivirtaus vie minut ulapalle

…

Muistutus menneestä kurvaa pihaan

Sillä on aurinkolasit ja se vetää röökiä

Jos vain kykenisivät ihmiset tyytymään siihen

Mitä onni on.

…

Yhden kellon viisarin lyönnin ajan uskoin olevani

Uskoin savun haihtuvan

Uskoin, että todellisuus on paljon enemmän mitä ihminen suostuu ymmärtämään

 ollessaan individualistinen elämänmuoto

6.5.2023

Odotan huomista kun tämä päivä ei ole

Ristiinasetetut pöytäliinat valuvat pöydän reunan yli laiskasti kuunnellen painovoiman kutsua

Maljakot, pähkinät, makeiset ja kynttilät ovat portinvartijoina liinojen tuonelaan

Dramatiikkakin voi sävyttää pöytäliinan matkaa pöydältä maahan ja sen olemus täyttyä tuolloin yltäkylläisestä varmuudesta oman olemisensa päättymiseen

Ensin kuivattuja ja sitten taas kasteltuja lehtiä on liinan reunalla omassa lämpöisessä paljussaan. Kuin pienet ja suuret ihmiset omissaan.

Kynttilöiden palamattomat sydämet soivat hiljaista untaan. Uupuva liekki. Kuin oma sydänlankani, hiljaisena lepäämässä odottaen sytyttäjäänsä saadakseen viimein olla elossa. Sydänlangat myös loppuvat palaessaan.

Hetkellinen lamaantuminen

Kaikkeus kuulostelee nimeäsi

Hiljalleen tippuvat molekyylihiutaleet laskostavat huntunsa yllesi

Rakas

Tahtoisin silittää ihoasi ja kiittää tästä elämästä

Kiittää moninaisuuksien seassa luoviessani sen kaiken mahdollisuudesta

Ajan saatteessa hennot askeleet kaikuvat määrättömillä poluilla

Askel ja toinen

Henki

Ja toinen

Molekyylihiutale laskostuu

Ja pian uusi jälki on painautunut polulle

Päivät kaikkoavat jonnekin

Olen polullani vaiko kenties vain polulla

Päämäärättömänä katson risteäviä polkuja

Kuinka merkityksettömyyden meri lakaisee aaltoihinsa askeleiden jäljet

Kuinka kokonaiset ovatkin vain suuremman osia

Kuinka hengitykseni on ihmeellinen asia

Pähkinät, kynttilät ja makeiset ovat onnistuneet tähänastisessa vartijan työssään

Liinat lepäävät pöydällä

Hiljainen kolahdus, sihahdus, narina, kopsahdus

Askeleen epämääräinen narina ja paperin rytistyvä maisema

Elämää on ympärillä niin moninaisissa muodoissa, että yhden käsityskyky loppuu olemasta riittävä, vaikka yksi kuvittelisikin toista

Väsymys

Solujen toive 

Levätä 

27.12.2021

Valonkantajako

No eihän tästä ny mitään tuu

Valot on päällä, yössäki kuu

Miten sinne valoa näytät

Yltäkylläisyyteen

…

Heinäpellon luona

Tämä pieni luojan luoma

Ajatuksissaan vaan

Tässä seisoo ja sekoaa

Vaan sanoituksissaan

Valona kipinän lyönti yön siltaan

Tähän iltaan sammal kuiskaa

Katso katso kuinka paju huiskaa

Lehdillänsä koppakuoriaiset

Luo vihreää valoaan

Mikä minä olen muka tarjoamaan parempaa

22.12.2023 

Viitapiiri Open mic - aiheesta valoa.