29 tammikuuta, 2025

Runebergin päivä, 2025


Aurinkoa, 
    sitä ei näy
päivä silti vakaasti eteen käy
juhlintaa satojen vuosien takaa
ja juhlakalu kirkkomaassa makaa

Niin koittavi päivä ja koittavi yö
ihmisten syömmet hartaana lyö
heleät virret ja seinien hirret
alttareina ammoisten

rikkovi rauhan jo viimeinen säe
mullan alta sitä silti helposti näe

oi silmä sieltä katseesi luova
oletko vielä runon rauhan tuova
viettää aika ja kulkevi askel
kyynel hetken sulkevi poskel

Aurinkoa,
    niin sitä ei näy
päivä silti vakaasti eteen käy
Lumi täyttää taivasta maata
Vielä ei leivon laulua kuulla saata

Ja kaukana on itku vehreän lehdon
Jättääpi Antti jo pehmeän kehdon
Mihin ehtiikään, jos elää saa
Huokaa taivas, huokaa maa

Nyt ei säkeiltänsä riimejä vie
Hattua nostaa, tää on se tie

Taivaansinikin kuurasta pilkahtaa
Vaan niin kaukana toukokuun maa
Se, Jok´ sätehillään elohon herättää
Käskee, murheenne kompostiin kerätkää!

Aurinkoa,
    hänt´ ei vieläkään näy
Päivä silti vakaasti eteen käy
Hetken suloista nousee kuorrutteineen
Leivonnaiset, koko Suomi rautateineen

Maamme, se kallis synnyinmaa
Jok’ keväisin kukkaan puhkeaa
Ja aurinkokin 
            taas loistaa saa



29.1.2025

Kirjoittajan huomiona haluaisin lisätä tänne, että loin tähän runoon useammankin viittauksen tämän päivänsankarin teksteihin ja elämään - omalla tavallaan jopa rautatiet nivoutuvat hänen historiaansa.

27 tammikuuta, 2025

Hankesydän



Niitä ihmisiä

Niitä hankkeita

Kaikilta sydämiltä sydämiä



Villasukat, viltti

Lava, ihminen kiltti



Elämä laulaa tällaisina iltoina

Tähtien tahtiin sanailee ja tapailee

Sävyä sateenkaaresta






Hiljalleen loppuvat viisarit

Mutta tikitys jää

Kaikumaan aikaan

Ilta on täällä

Ja se hengittää elämää






Hengitys ja huomaan sinut

Ja ihmiset

Ne ovat




11.12.2025

20 tammikuuta, 2025

Katson, kuinka virta pyörteilee kivien lomassa



Istun ajan reunalla
Ja loiskuttelen varpaitani jumalan virrassa
Sanat sulkevat ovia edessäni
Ja takanani


Istuessani olen olemassa


Kiitoksen hiljaiset säikeet ylivirittyvät
Ja ylin kieli katkeaa
Toivottavasti elämästäsi tulee hyvä


Sukellan virtaan
Hetken kaikki on hyvin




24.12.2022

13 tammikuuta, 2025

Salaisuuksien saatteeksi

Kuulen sun kipusi
halun huutaa yöhön
kuinka salaisuudet repivät
ihon riekaleiksi

ja

kuinka hengittäminen
tuntuu ahtaalta


Kuulen sun kipusi
sydämen yössä
hellittämättä kupliva synkkyys
kaivamassa paikkaasi
ei ole enää muuta


Tahtoisin sanoa sinulle
et ole yksin
tahtoisin sanoa sinulle
voitko hetkeksi
antaa itsellesi armon


Kuulen sun kipusi
hakkaamassa sydämen portteja
yö toisensa jälkeen
kauhun värit salaisuuksien edessä
sanat
kaikumassa tyhjyyksiin


Kuulen sun kipusi
ja tahtoisin sanoa
sinulle
että et ole yksin
että armo
on olemassa

että värejä on enemmän.

05 tammikuuta, 2025

Sammal

siellä oli tyhjä muistiinpano

herkin sormin samoilin

tunnustelin

täytin tyhjää tilaa



oli sammalmetsiä, aroja, laaksoja

keitaiden kutsujen kaikuja

sanoja piilossa,

kaarnan alla haikuja



muina ihmisinä siinä sitten

viheltelin, vaeltelin

silitin sammaleen selkää

kaarnalle kaskuilin



Vaan!

ilmestyivät sanat piilostaan

juhlat nyt on!

alkoivat julistaa

Siellä, sammalpöytien selkämillä

maljamme nousivat ja laskivat

sanat siellä vielä tänäkin päivänä juhlivat




12.12.2023

  Tiedätkö, jos istumalla voisi parantaa maailmaa, niin olisipa hoivattu tämä maailma. Vaan kun ei koko aikaa siltikään voi. Voi voi.  #aja...

Suositut tekstit