30 toukokuuta, 2021

junapyörän omistaja


Kolmen aikaa iltapäivällä
iski ajatus 
jossain on mun pyöräni 
tuo kaunis kuvastus
Se kertoo mulle polkimillaan
monta tarinaa
kestää kuunnella vielä munkin
narinaa

Pyöräin mun, oi pyöräin mun
minne olet mennytkään 
kun löydä en luo sun

Neljän aikaa pakottaa 
jo kiivas pelko uus 
jossain on mun pyöräni
liekö varkaan tilaisuus
sen penkki huutaa omistajaa
se hellii hellii aina vaan
pyytää polkemaan aina kovempaa

Pyöräin mun, oi pyöräin mun
minne olet mennytkään
kun en löydä luo sun

Viiden aikaan häämöttää 
alakuloisuus
pelko lienee totta ollut 
lukon sijaisuus
myönnettiin 
kait rautasahalle
myönnettiin 
kait rautasahalle
Oi pyöräni rakkain
sä elinvoimaisin 
vaikka suurimpaan kiireeseen
ketjus hajotit
ja kaiken öljyyn kastelit
niin ei
niin ei
niin ei
saa ei 
bussissa pyörää kuljettaa 
ei 
ei 
ei
vaan on saatanan saatava palkkaansa
ei  
ei 
ei
ei saa bussissa pyörää kuljettaa
se pitää taluttaa
niin 
saatana 
se pitää taluttaa

Ketjut lentää öljy pieksee silmien kalvoja
on sormet verillä taas kerran rattaissa
pyörä polkee omillaan
saatana pyytää almujaan

on 
on 
on
ei 
ei
ei
on 
on 
on
ei
ei
ei
SE PITÄÄ TALUTTAA
Eikä junat kulje ajallaan
ei 
ei 
ei

ON ON ON. pyöräni junassa se on
sieltä mä haen sen 
tuon pedon käyräsarvisen
siellä se lepää vaan
ja matkaa ajallaan
Jo haihtui pelko ja kaikki muutkin 
kellastui jo syksyn puutkin 
vaan niin minä tiedän pyöräni paikan
se on minun vieressä eikä alla hiomalaikan
niin minä tiedän pyöräni paikan 
se on täällä ja tänään.
täällä ja tänään.
täällä ja tänään ja nyt

09 toukokuuta, 2021

Aika ja Kulku


Katson ihmisten naamoja
tuhat vuotta sitten
tuo näytti ihan tuolta samalta
ainakin luulen niin
aika
kuinka raskas on ajatus ajasta
kuinka se kulkee


sateinen mies

jalkani käyvät tämän maan pintaa
eivät aikuistu koskaan
eivät suostu kasvamaan
eivät
vai suostuvatko sittenkin

suostuvatko
ja kasvanko itse mukana

leimaus surusta
vihlaiseva ääni kaukaisuudesta
ulkona valuvat pisarat



Poistuva

itkevän taivaan mukana 
katoaa suruni
elämä antaa armon 
minun käydä matkaani

Itkevä taivas
suruni katoava
armon antaja


Laiva

Tämän laivan kulku on melkoinen pumpsi
se lipuu ja lieluu, ilakoi ja matkaa
tämän laivan kulku on melkoinen matka

02 toukokuuta, 2021

tarina ajassa

Hajoan helvetin tulessa
Huutaa villiksi kerennyt alkuihminen
ihmeen kaupalla
paikalle ryntää pelastava enkeli
paikkaa haavoja 
antaa tukensa
ehkä 
ehkä
ehkä
ehkä 
vielä jonain päivänä 
herra kykenee olla omillaan
ehkä 
vielä jonain päivänä
herra kykenee
ampua itsensä 
kuuhun
ja kauemmas

ehkä vielä 
jonain päivänä
ei ole ketään siltikään
ketä rakastaa
ja kaikki ovat ihmisiä

anna rakkautta
läheisyyttä
lämpöä
huoliteltuja sanoja 
ja kuiskaa ne korvaani 
kun itken elämääni ja sen kuviteltuja surullisia käänteitä

paino selässäni ei johdu repustani
paino johtuu menneestä
paino johtuu kaikista niistä ajattelemattomista virheistä
joista maksaa omatunnollaan hintaa elämästään

mistä etsivä voisi löytää sellaisen rauhan elämäänsä
joka tukee ja turvaa 
elon loppuun saakka
elämä
maailma
kaikkeus
toinen ihminen
mitä ja mistä

mitä ja mistä

mitä

Tuolla istuu vanha herra
herra satavuotias
herra istuu
yksin istuu
päivästä toiseen aikaa kuluttaa

vaimo kuoli

tuolla istuu vanha herra 
herra satavuotias
kiukkuinen ilme naamallansa
ilmentää ajatustansa
vaan kun luo menet
ja suusi avaat
herran lämpö tulvahtaa
suu menee hymyyn
ja hän jutella haluaa

tuolla istuu vanha herra
herra satavuotias
yksinäinen vanha mies
herra satavuotias

tuolla istuu vanha herra
äreä ilme naamallaan 
sitä yrittää peittää hän

vanha herra satavuotias

tuolla istuu vanha herra
herra satavuotias

herra satavuotias

  Tiedätkö, jos istumalla voisi parantaa maailmaa, niin olisipa hoivattu tämä maailma. Vaan kun ei koko aikaa siltikään voi. Voi voi.  #aja...

Suositut tekstit