Aika ja Kulku

Katson ihmisten naamoja

tuhat vuotta sitten

tuo näytti ihan tuolta samalta

ainakin luulen niin

aika

kuinka raskas on ajatus ajasta

kuinka se kulkee

sateinen mies

jalkani käyvät tämän maan pintaa

eivät aikuistu koskaan

eivät suostu kasvamaan

eivät

vai suostuvatko sittenkin

suostuvatko

ja kasvanko itse mukana

leimaus surusta

vihlaiseva ääni kaukaisuudesta

ulkona valuvat pisarat

Poistuva

itkevän taivaan mukana 

katoaa suruni

elämä antaa armon 

minun käydä matkaani

Itkevä taivas

suruni katoava

armon antaja

Laiva

Tämän laivan kulku on melkoinen pumpsi

se lipuu ja lieluu, ilakoi ja matkaa

tämän laivan kulku on melkoinen matka

Runo tyhjyyteen

Olen juhannus

Istun ihmisten sylissä

Sylissäni lempeä

Auvoa

Vuosituhantisten

Kukkivat ruusut pihamaalla

Itken lehdilleen kyyneleen

Harmaa ilta jo saa

Yön tullen silmieni tunnen jo vaipuvan

Olen laulu huomisesta

Eilisestä

Ja vuosien saatosta

Sinun tähtesi itken kyyneleen

Sinun tähtesi annan nauruni kaikua

Elämäni vuosien saatto opetti synkän salaisuuden

kuinka ihminen riistää hengen toiseltaan

Olin poika pieni

Katsoin mustaa taivasta

Kuinka se sylki kuolemaa

Olin tyttö pieni

Katsoin mustaa maata

Kuinka se voihki tuskaansa

Olin tämä maa

Ja sen kasvun kipu

hetken laulu

Samuli laulaa

Kuinka kaikki on kaunista

Minä kävelen

Katson tyhjyyttä

Kuuntelen tyhjyyttä

Kuinka sen sävel

Kerta kerran jälkeen

Tappaa minut

Kuinka kaikki on kaunista

Ja 

Kuinka millään ei ole merkitystä

Olen kirpputorilla

Nainen etsii

Mies etsii

Kaikki etsivät jotain

Penkovat

Myyvät

Ostavat

Kävelen sen läpi

Matkaan illuusiossa

Verhonani on kulkemani matka

Olen musta mies

Vääärennetyllä passilla

Kerjään rahaa

Luulen

Että lämmin hymy 

Tarkoittaa rahaa

Olen narkkari

Vedän suoniini päivittäin samaa paskaa

Se pitää minut hengissä

Ja tappaa minut

Olen ilmaa

Leijun tänään

Tänään ja poistun elämästäsi

Olen nuori

Skeittaan

Pyöräilen

Ammennan uskomattomia voimavaroja

Neljään pieneen renkaaseen

Olen hämähäkki

Ja joku kävelee vahingossa päälleni

Niin kuin ihmisillekin käy

Ei se tarkoittanut henkeäsi ottaa

Mutta ei se edes tiennyt

Että olet siellä

Runo Massanista

Autereisessa illassa

Tähtien valon heijastuessa 

Kirkkaimmastakin kirkkaimpaan veteen

Katselen kuvajaistani

Joka hajoaa miljooniin palasiin

Airojeni lävistäessä tähtien pinnan

Eläinten aikaa

En usko

Puhtaan veden vieläkin valuessa sieraimistani

Ammun taivaalle toivon

Valon

Pyynnön

Ettei minun tarvitse enää pyytää

Katso

Minä olen massa

Paino

Jokaisen soluni yhtälöity kokonaisuus

Räätäli oli huolimaton

Ja jätti takkini auki

Massani valuu takinliepeistäni

Se soljuu puhtaaseen veteen

Kirkkaimmastakin kirkkaimpaan

Massani valuu

Massani, se eloisa mies

Ja tähtien valo

Kylvettää airojaan uittavaa miestä