maanantai 5. huhtikuuta 2021

Runo tyhjyyteen

Olen juhannus
Istun ihmisten sylissä
Sylissäni lempeä
Auvoa
Vuosituhantisten

Kukkivat ruusut pihamaalla
Itken lehdilleen kyyneleen
Harmaa ilta jo saa

Yön tullen silmieni tunnen jo vaipuvan

Olen laulu huomisesta
Eilisestä
Ja vuosien saatosta
Sinun tähtesi itken kyyneleen
Sinun tähtesi annan nauruni kaikua

Elämäni vuosien saatto opetti synkän salaisuuden
kuinka ihminen riistää hengen toiseltaan

Olin poika pieni
Katsoin mustaa taivasta
Kuinka se sylki kuolemaa
Olin tyttö pieni
Katsoin mustaa maata
Kuinka se voihki tuskaansa

Olin tämä maa
Ja sen kasvun kipu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommenttia jos siltä tuntuu. Kaikki huomioidaan. Tosin tän alustan kommenttikenttä kakoo aika ajoin ihan ihmeelllisesti.

Miksi me ollaan olemassa

Pilvet hengailevat avaruuden eteisessä Olen ollakseni Verhot huutelevat ikkunatuulen kieltä Miksi ihmeessä Me oikein ollaan olemassa Tähtisa...

Suositut tekstit