Junan kulku

Junaan
Palaan junaan aina uudelleen
Ja tiedän olevani matkalla jonnekin
.
Kaiken pysähtyneisyyden keskellä
.
Penkin nuolimetsä lumoaa hetkeksi
Rauhattomuus kurottaa käsivarsiaan
Sen halaus, Rakastavan kiinnipitävä ote, tuttuakin tutumpaa
.
Sitoisin mielelläni punaisen tukkasi
Sitoisin sen valjaisiin
Enkä jaksa jatkaa pidemmälle tänä aamuna vieressä istuvista
Alastomuus itseni edessä
.
Nämä sanat ovat kyyneleitäni
Tai nuo sanat
Tai ne sanat
Jotkut sanat kuitenkin ovat
Ja minä itsekin olen
.
Miesääni kuuluttaa:
Hyvinkää; hyvinkää
.
Hyvinkää
Hyvin kää
Hyvin kääp
Hyvin käy
.
Hyvin käy ja jälleen raiteet kantavat
.
Sphongle
Se on äänen nimellinen lähde korvissani
Kuulokkeistani
Astraalitason matka
Ulkona sisäänsä sulkeva sumu
Rauhoittava tyyneys ja kostea vaaliva verho
.
Ikkunassa fotonit juoksevat
Niiden uskomattoman nopea matkanteko
Tuntuu kaukaiselta ja merkityksettömältä
Junan kahdensadan kilometrin tuntinopeus taasen vie fotonit suhisevaan juoksuunsa
.
Juna istuskelee Riihimäellä
Polttelee piippua ja ottaa leppoisasti
Tai kaippa sekin on vaihtanut jo sähkötupakkaan
.
Neito katselee vieressäni netflixiä
Pitäisiköhän minunkin
.
Outoja tapoja integroituna liian nopeasti omaan elämääni
Ne aiheuttavat outoja ilmiöitä
Vieressäni nuori mies, se hyräilee
Ja se on siistiä
.
Junan röökitauko loppui
Aika alkaa kaareutumaan
Edestakaisin kulkevia aikatodellisuuksia
Juoksemassa silmiemme edessä
Silti Ryttylä on seuraava pysäkki
.
On hyvä pitää kiinni tapahtuvasta todellisuudesta
Uskottelen niin itselleni
Samalla vakuuttaen sanoistani olevan hyötyä jollekulle
.
Runotodellisuus, satutodellisuus, työtodellisuus, ilta-, aamu- ja yötodellisuus.
Missä itse elät?
.
Kiskot kolisevat ja neidon keinotodellisuus todellistuu jatkuvasti uudelleen sen ollessa osa tapahtuvaa todellisuutta
.
Minun todellisuuteni on kuumat housut
Ja tehokas aamuateria lämmöntuottoon
Yhtälönä olo on epämukava
Otan kenkäni pois
Kolmen euron kuomat uffista
Niiden lämpö on jo liikaakin tällä hetkellä
.
Vaan en enää jaksa kirjoittaa.