23 heinäkuuta, 2023

Rekisterikilvet repivät aika-avaruuksia

 Mä istun tässä ja kirjotan biisii

Joku hullu vois väittää, ettei tää oo iisii

Vaan helpoista helpointa on sanoja paikalleen heitellä

Niillä jo väsynyt ja uninen peitellä

Vaan se hetki, kun niitä eteenpäin kerrotaan


Aaa, ma luulen

Että synnyin juuri äsken

Ja kuolin nyt

Aa'a, ma kuulen

Kitaran ja äänen

Tähän elämään mä jäänen


Tähän elämään mä jäänen


Seuraava kappale kutoo perinteistä tyyliä

Tähtien pilkkoessa maantien valoa

Kuuden tunnin ajomatka, jatka jatka

Kiireettömän miehen sanamoottori autoa työntää ja vetää

Eikä tiellä, no arvaat kai, siellä ei näy ketään


Aaa, mä luulen 

Että synnyin juuri äsken

Ja kuolin nyt

Aa'a, ma kuulen

Kitaran ja äänen


Luulen, tähän elämään jäänen


Luulen, tähän elämään jäänen


Yltiöpäisen ylimielisen kirjoittajan sanellessa sanojaan, kansa taputtaa ja kiittää laulajaa

Mikä oli sana ja mikä sen sanoma

Olit kai siellä, sanomatta sanoja

Mutta politiikan yhteiskunnalliset vaikutukset heijastuvat väistämättä elottomaan potilaaseen, jonka pottuvarpaan lapussa nimi heiluu ja keinuu sen kävellessä.

Siis sun täytyy elää, elää, elää elää

Elää elää elää elää

Elää elää elää elää

Siis sun täytyy elää


Aa, arvaa, mitä mä luulen

No luulen tottakai, että synnyin juuri äsken

Ja kuolin pois pois nyt

Ja arvaa

Mitä ma kuulen

Kitaran ja äänen


Mä luulen, et tähän elämään jäänen


Mä tiedän, et tähän elämään jäänen


Sit mä synnyn ja kuolen uudestaan

Ehkä jonain päivänä

Jompikumpi yhtälöstä jää toteutumatta.

Se olisi surullista, maj karman mielestä ainakin

Vaan usko pois, sitä se ei ole


Siks sun täytyy elää


Ja mä luulen, 

Luulen et tää maailma palaa

Salaa

Silti joku sitä halaa

Ja kaikki pelastuu


Aaa, mä luulen

Et mä synnyin juuri äsken

Ja kuolin tasan nyt

Ja arvaa mitä mä kuulen

Se on kitaran ja äänen

Ja totta tosiaan

Äskeiseen elämään jää en


Istun punaisessa avoautossa

Tehdas 108 on sen rekkari

Ja se kiitää helvetin lujaa ja kauniisti



12.12.2018

16 heinäkuuta, 2023

Se alkoi hyvin

 Istuin siinä maassa.

Siinä ajassa

Siinä hetkessä

Kun tajusin

Missä vankilassa me kaikki elämme


Kansaa johdetaan pelolla

Kunhan teet oikein

Sinua ei rankaista

Kunhan teet

Entä jos en tiedä

Mikä on oikein

Kuulin itseni kysyvän


Silloin me vihataan ja rangaistaan sinua


Entä jos en osaa tehdä oikein

Entä jos teen vahingossa väärin

Kun luulen tekeväni oikein


Silloin joudut ottamaan rangaistuksen

Sillä laki on kaikille sama


Entä jos uskon vapauteen

Entä jos uskon

Että meidän pitäisi olla ihmisinä vapaita teidän vallastanne?


En tiedä, ehkä me silloin pelätään sinua

Ja tiedäthän sinä

Miten pelokas eläin käyttäytyy


Missä on siis ihmiset

Missä on rakkaus

Missä on tämän elämän taika

Missä on rakkauden usva

Missä taivaansini

Missä ovat ne kaikki

Jotka meiltä kätkette synkkien valheidenne taakse

Että teidän valtanne pysyisi


Missä on elämä ja sen ainoa merkitsevä arvo

Vapaus


Kuulin niiden kysyvän jotain takaisin

Kuulin niiden puhuvan

Kuulin vaan en kuunnellut

Sillä eivät nekään kuunnelleet minua

Niillä oli liian kiire puolustautua

Ettei heitä kukaan rankaisisi.




Kului päiviä

Viikkoja

Vuosia

Kului aikoja ja aikakausia

Palasimme aina uudestaan

Kysymään samaa ja uudelleen

Aina uudestaan

Kysyjät olivat samoja

Ja kysyttävät lymyilivät


Istuin omakutoisessa vankilassani

Vankilani seinät olivat punotuista toiveista

Silkkisistä säikeistä salaisten haaveiden säkistä

Vankila

Ikuinen kotikutoinen linnani

Tyhjiöni ja rakkauteni

Teidän äänenne rinnassani

Teidän matkanne mielessäni

Jopa kaikkien muidenkin teidän


Teidän matkanne

Teidän äänenne

Teidän toiveenne

Teidän elämänne

Teidän vapautenne


Edelleen palasin vanhaan kysymykseen

Kuka olitkaan sinä

Joka päätit elämäni suunnasta ja tekemisieni oikeudesta

Kuka olit sinä

Joka materiaalisen maailman menettämisen pelolla koetit kahlita minua tämän kutomasi tekoelämän pintaan

Kuka olit sinä? 

Tahdoin tietää, en syyttääkseni

Vaan ymmärtääkseni


Se oli yö

Sama yö

Uudelleen ja uudelleen

Kyyneleiden vyö viittanani

Lensin yli kattojen ja katujen

Se oli toiveiden yö


Haaveiden hiljainen putous kihisi öisen kadun pintaan

Värjäsi viittaa valkeudellaan

Halusin

Tunsin

Koskevani tämän maailman sydäntä


Halusin

Tunsin

Eläväni ilman viittaa

Repiväni rakkauden rintaani päiväisellä pikisoralla


Halusin

Tunsin


Halusin

Tunsin


Halusin

Tunsin




8.12.2018




09 heinäkuuta, 2023

Talventulotervehdys

 Talven tulon tuoksu

Kesäisen kaiun kaikonnut kumina

Hiivi hiljaa hangen haituvilla


Sinä syksyinen silmä

Puhtaan valkoisen voitto

Tuoksu


Hurraa, soittakaa kelloja kilistimiä

Huutakaa yöhön pimeän juhlaan

Antakaa valon tulla ja mennä

Tehkää sysipimeydestä kauneus

Hetken hengähdys ajan juoksuun


Hurraa, luokseni tulkaa talvien henget

Luokseni tulkaa ja naurakaa



Hurraa


Kesäisen kaiun kaikonnut kumina



Hurraa


Talven tulon tuoksu



Hurraa


Hiivi hiljaa hangen haituvilla


Hurraa


Ole siis tervetullut luoksemme


3.12.2018

02 heinäkuuta, 2023

Hotti

 Kaipaan rakastaa
Ja olla rakastus


Kaipaan maailmaa
Kaipaan kosketusta
si
Hellyyden kättä
si
Sykkivää sydäntä
si

Että voisin olla minä


Kaipaan koko maailmaa


Kosketus


Toive rakkaudesta
si
Toive kaikkeudesta
si
Toive


Olen pala planeettaa
Elän?


Tähtimatka


Nämä sanat valehtelevat
Sillä en minä voi antaa kenellekään
Sitä mitä halutaan
Voin antaa vain sen
Mitä minulla on


Vihani
Kipuni
Energiani
Rakkauteni


Jos rakkauteni ei sinua miellytä
Sille en voi mitään


Sillä kaikki on rakkautta
Matkustan uusiin ulottuvuuksiin
Hiljaisuuden planeetan soidessa
Olen myynyt sieluni
Enkä ole enää tämän planeetan suosiossa


Ulottuvuus
Pimeä matka
Tyhjyys
Ja kaikkivoipa pelko
Kahlitseva hullu sekopäinen ääni


Riistäjäni


Kaipuu unesta
Pahoinvointini karkoittaja
Kaipuu levosta
Unesta
Uni


Missä olet


Juoksen matkaani
Kuolaimeni ovat vääntyneet
Myyn palasiani pilkkahintaan
Enkä toivo muuta
Kuin pikaista kuolemaa


Miksi päättäisin sellaiseen suuntani
Jossa olen palasina täydenkuun ulvoessa nimeäsi
Aina uudelleen toistuvissa säkeissä
Aina uudelleen hakkaavissa


Rakastaisinko sinua
Tottakai
Mutta rakkauteni


Se ei ole palasina


Rakkauteni on täysikuu
Rakkauteni on silkkinen verho järven syleilyssä
Rakkauteni on lapsen nauru


Rakkauteni on ihmisen ilo

Rakkauteni on kokonaisen elämänmuodon alkumatka ja nykyisyys

ja tulevaisuus


Rakkauteni lepää silti sinun käsissäsi
Sillä olet ainoa
Jolle sydämeni aukeaa


Rakkaus
Pelko


Olenko osieni summa
Olenko enemmän
Olenko vähemmän
Olenko kylmien väreiden jälkeen tuleva kihelmöinti ja huonosti voiva minä


Olenko elämässä olemassa ennen kuin sinä päätät olla olematta


Olenko joskus koostunut taivaanrannan sirpaleista
Olenko kertonut sen sinulle
Että rakastan taivaanrannan sirpaleita


Olenko kertonut
Että rakastan nukkumista


Olen vain pieninä palasina suuressa kosmoksessa
Olen vain pieninä palasina
Toivoen suuria asioita
Olen vain
ja
Upotan omaa laivaani


Olen hullu


Liputan liian kauan
Laitan laivani lainakirjaan
Lainaan liikaa
Lainaan liikaa
Lainaan liikaa


Auta kaikkeuden armollinen käsi
Auta pientä lastasi hädässä
Auta pientä lastasi?


Kaikki on vain matkaa
Aika on matkaa
Elämä ja kuolema on matkaa
Kaikki on matkaa
Matkan varrelle kääriytyneitä liinoja pienten teiden varsilta kerätyistä nyssäköistä
Niiden päät on solmittu yhteen


Yhteen ja niin me erotaan


Kaikki on matkaa
Matkaa
Ja minä
Olen matkaa
Muurit ovat matkaa
Matkat ovat matkaa
Minä olen matkaa
Matka on matkaa
Matka
Ja minä olen matkaa
Matka
Ja minä olen matkaa
Matka
Ja minä olen matkaa
Matka
Ja minä olen matkaa
Matka


Olen hetken uni
Osana matkaa
Olen kaikkeuden uni
Osana matkaa


Olen


Elän


Hengitän


Joka hetki uudestaan


Olen
Elän
Hengitän


Olenko muuten kertonut
Kyyneleeni eivät vuoda
Sillä niitä ei ole olemassa


Jos jakaessani itseäni
Olen itsessäni
Sokeana sinulle
Sinun sinuuntuessasi
Olemme vain yksi
Emme kaksi jakajaa
Vaan yksi ristiriita


Minä olen minä
Kompromissi kokemastani elämästä
Ja sen tuomista vaihtoehdoista
Kuinka voisit olla sokeutumatta
Omalle kauneudellesi ilman että tarvitset
Katsojaa


Uskotko, rakastan sinua
Rakkauteni hinta
On vapaus kaikille
Jotka sen haluavat saavuttaa
Myös itselleni


Uskotko
Rakastan sinua
Yksikään sirpaleistani ei voi sitä kieltää
Yksikään kokonaisuus ei ole kokonaisuus
Jos sinä et sitä todista


Uskotko
Rakastan sinua
Ja elämäsi on matka
Pyhitetty elämälle
Pyhitetty matkalle
Pyhitetty kokemukselle
Pyhitetty energialle
Pyhitetty matka


Ja pyhitetty ihminen


Uskotko
Rakastan sinua ihminen


Ja olen enemmän
Kuin yksikään sana, todellisuus, keho, viestin, multimedialaite tai mikään lisätty, keinotekoinen tai luonnollinen kaikkeus voi sinulle kertoa.


Uskotko
Että näitä sanoja ei kirjoita ajattelemasi ihminen


Jokaisen ihmisen tilalla
Jokaisen ihmisen paikalla
Jokaisen ihmisen muistien kerääntynyt kokemuskimppu ojennetaan puutarhurin hellään huomaan ja jokaisen ihmisen elämän mittainen matka on ollut merkitsevä. Mitä ikinä se ihminen elämässään tekikään.


Olemme osa, pala koneistoa, suuria, pieniä, ykseitä, kakseita, kolmeita. Olemme, elämme ja hengitämme samaa ilmaa, kuin tuhannet ennen meitä ja meidän jälkeemme. Olisitko ystävällinen, ja kertoisit sen myös lapsillesi, perheellesi, elämällesi ja kaikkeudellesi. 

Voisitko julistaa oman ajan sanomaasi, kertoa sitä varoen kaikkien korville.


Punehtuvien korvien valossa voisit katsoa peiliin; mitä näkisit?
Näetkö vanhuuden vääjäämättömän matkan kohti elosi keskipistettä


Näetkö omat punehtuvat korvasi


Vai näetkö äänen, joka niihin kuiskii


Näetkö kauneutesi?


Näetkö lapsuutesi?


Näetkö elämäsi?



Näetkö rakkautesi?




13.11.2018

  Tiedätkö, jos istumalla voisi parantaa maailmaa, niin olisipa hoivattu tämä maailma. Vaan kun ei koko aikaa siltikään voi. Voi voi.  #aja...

Suositut tekstit