Kaipaan rakastaa
Ja olla rakastus
Kaipaan maailmaa
Kaipaan kosketusta
si
Hellyyden kättä
si
Sykkivää sydäntä
si
Että voisin olla minä
Kaipaan koko maailmaa
Kosketus
Toive rakkaudesta
si
Toive kaikkeudesta
si
Toive
Olen pala planeettaa
Elän?
Tähtimatka
Nämä sanat valehtelevat
Sillä en minä voi antaa kenellekään
Sitä mitä halutaan
Voin antaa vain sen
Mitä minulla on
Vihani
Kipuni
Energiani
Rakkauteni
Jos rakkauteni ei sinua miellytä
Sille en voi mitään
Sillä kaikki on rakkautta
Matkustan uusiin ulottuvuuksiin
Hiljaisuuden planeetan soidessa
Olen myynyt sieluni
Enkä ole enää tämän planeetan suosiossa
Ulottuvuus
Pimeä matka
Tyhjyys
Ja kaikkivoipa pelko
Kahlitseva hullu sekopäinen ääni
Riistäjäni
Kaipuu unesta
Pahoinvointini karkoittaja
Kaipuu levosta
Unesta
Uni
Missä olet
Juoksen matkaani
Kuolaimeni ovat vääntyneet
Myyn palasiani pilkkahintaan
Enkä toivo muuta
Kuin pikaista kuolemaa
Miksi päättäisin sellaiseen suuntani
Jossa olen palasina täydenkuun ulvoessa nimeäsi
Aina uudelleen toistuvissa säkeissä
Aina uudelleen hakkaavissa
Rakastaisinko sinua
Tottakai
Mutta rakkauteni
Se ei ole palasina
Rakkauteni on täysikuu
Rakkauteni on silkkinen verho järven syleilyssä
Rakkauteni on lapsen nauru
Rakkauteni on ihmisen ilo
Rakkauteni on kokonaisen elämänmuodon alkumatka ja nykyisyys
ja tulevaisuus
Rakkauteni lepää silti sinun käsissäsi
Sillä olet ainoa
Jolle sydämeni aukeaa
Rakkaus
Pelko
Olenko osieni summa
Olenko enemmän
Olenko vähemmän
Olenko kylmien väreiden jälkeen tuleva kihelmöinti ja huonosti voiva minä
Olenko elämässä olemassa ennen kuin sinä päätät olla olematta
Olenko joskus koostunut taivaanrannan sirpaleista
Olenko kertonut sen sinulle
Että rakastan taivaanrannan sirpaleita
Olenko kertonut
Että rakastan nukkumista
Olen vain pieninä palasina suuressa kosmoksessa
Olen vain pieninä palasina
Toivoen suuria asioita
Olen vain
ja
Upotan omaa laivaani
Olen hullu
Liputan liian kauan
Laitan laivani lainakirjaan
Lainaan liikaa
Lainaan liikaa
Lainaan liikaa
Auta kaikkeuden armollinen käsi
Auta pientä lastasi hädässä
Auta pientä lastasi?
Kaikki on vain matkaa
Aika on matkaa
Elämä ja kuolema on matkaa
Kaikki on matkaa
Matkan varrelle kääriytyneitä liinoja pienten teiden varsilta kerätyistä nyssäköistä
Niiden päät on solmittu yhteen
Yhteen ja niin me erotaan
Kaikki on matkaa
Matkaa
Ja minä
Olen matkaa
Muurit ovat matkaa
Matkat ovat matkaa
Minä olen matkaa
Matka on matkaa
Matka
Ja minä olen matkaa
Matka
Ja minä olen matkaa
Matka
Ja minä olen matkaa
Matka
Ja minä olen matkaa
Matka
Olen hetken uni
Osana matkaa
Olen kaikkeuden uni
Osana matkaa
Olen
Elän
Hengitän
Joka hetki uudestaan
Olen
Elän
Hengitän
Olenko muuten kertonut
Kyyneleeni eivät vuoda
Sillä niitä ei ole olemassa
Jos jakaessani itseäni
Olen itsessäni
Sokeana sinulle
Sinun sinuuntuessasi
Olemme vain yksi
Emme kaksi jakajaa
Vaan yksi ristiriita
Minä olen minä
Kompromissi kokemastani elämästä
Ja sen tuomista vaihtoehdoista
Kuinka voisit olla sokeutumatta
Omalle kauneudellesi ilman että tarvitset
Katsojaa
Uskotko, rakastan sinua
Rakkauteni hinta
On vapaus kaikille
Jotka sen haluavat saavuttaa
Myös itselleni
Uskotko
Rakastan sinua
Yksikään sirpaleistani ei voi sitä kieltää
Yksikään kokonaisuus ei ole kokonaisuus
Jos sinä et sitä todista
Uskotko
Rakastan sinua
Ja elämäsi on matka
Pyhitetty elämälle
Pyhitetty matkalle
Pyhitetty kokemukselle
Pyhitetty energialle
Pyhitetty matka
Ja pyhitetty ihminen
Uskotko
Rakastan sinua ihminen
Ja olen enemmän
Kuin yksikään sana, todellisuus, keho, viestin, multimedialaite tai mikään lisätty, keinotekoinen tai luonnollinen kaikkeus voi sinulle kertoa.
Uskotko
Että näitä sanoja ei kirjoita ajattelemasi ihminen
Jokaisen ihmisen tilalla
Jokaisen ihmisen paikalla
Jokaisen ihmisen muistien kerääntynyt kokemuskimppu ojennetaan puutarhurin hellään huomaan ja jokaisen ihmisen elämän mittainen matka on ollut merkitsevä. Mitä ikinä se ihminen elämässään tekikään.
Olemme osa, pala koneistoa, suuria, pieniä, ykseitä, kakseita, kolmeita. Olemme, elämme ja hengitämme samaa ilmaa, kuin tuhannet ennen meitä ja meidän jälkeemme. Olisitko ystävällinen, ja kertoisit sen myös lapsillesi, perheellesi, elämällesi ja kaikkeudellesi.
Voisitko julistaa oman ajan sanomaasi, kertoa sitä varoen kaikkien korville.
Punehtuvien korvien valossa voisit katsoa peiliin; mitä näkisit?
Näetkö vanhuuden vääjäämättömän matkan kohti elosi keskipistettä
Näetkö omat punehtuvat korvasi
Vai näetkö äänen, joka niihin kuiskii
Näetkö kauneutesi?
Näetkö lapsuutesi?
Näetkö elämäsi?
Näetkö rakkautesi?
<3
VastaaPoista