Ihoa ihoa ihoa
Pinnan alta rinnan päältä
Sydämeni tuntuu jäältä
Vaan aika vaihtuu ja hakkaa viisarit
Lyhyt viisari verkkaan
Katselee ja tutustuu
Vaan kiivaammaksi käy
Kun viisarin kokoa vaihdetaan
Kulkee ylhäältä alas ja takaisin
Vakaasti askeltaa
Turhaan viisarin kulkua kaihdetaan
Vaan vielä pitenee viisarin mitta
iskee tiuhaan, hakkaa, työstää
aikaa muovaa, jotain merkityksen tuovaa
kaipaa silti vierelleen
aika tanssii, kellotaulun lauluun hiljaisuus sukeltaa
ajan lapsi syntyy, juo, nauttii, pukeltaa
pukekaamme vaatteet viisareilleen
…
Olen hukkunut
Tähtien sinfoniaan
Solujen tanssiin
Kun kuu lepää peitto päällään
Huokaisen