Katson ihmisten päihtynyttä riemua Sumujen seassa risteileviä valoja
Etsien toisiaan
Törmäten toisiinsa
Joskus
Vahvistaakseen valojaan
Antaakseen toiselle valonsa kulkea
Joskus
Ryöstääkseen toisilta valoa lisää
Nälän pohjattonaan kuiluun eksyneen kulkijan maailma on pimeä
Yksikään valo ei pysty valaisemaan
Yksikään valo
Ei voi. Näyttää tietä
Sillä kaikki valot
On suunnattu omiin silmiin
Kadun kulkijan hiljainen toivo
Anna lantti lämpimään
Sijaa sellainen peti
Anna sellainen suihku
Missä voin häpeäni pestä
Antaa veden viedä tuskani
Anna kerrankin jonkun juosta ihollani
Kulkien ihohuokosesta toiseen
Anna
Se yksi hetki
Näetkö kasvoiltani revityn ylpeyden
Kuinka sydänvereni vuotaa silmistäni
Sillä käsieni avohaavat
Eivät enää suostu vuotamaan
Katson matkaasi
Kuinka kuljet pitkin askelein
Varmana seuraavasta päivästäsi
Rahastasi
Turvastasi
Sinun tippumisesi
On korkeintaan kompastuminen
Omaan turvaverkkoon
Minä lennän
Ilman siipiä
Vain ilmaa allani
Päälläni
Sivuillani
Minä lennän
Ilma halkoo korviani
Ääni on huumaava
Minä lennän
Jokin särkee minut
Syö minua
Pala palalta
Repii minusta palasia
Oksentaa minut
Vain syödäkseen uudelleen
Minun sydämeni raiskataan
Sille annetaan iskuja
Iskuja
Iskuja
Iskuja
Minä lennän
Tai ehkä minä tipunkin
Ja olen tippunut koko ajan
Näin matkallani
Jonkun takertuneen verkkoonsa
Näin matkallani
Syvyyksien syövereistä matkalaisia ylöspäin itse tehdyillä raketeilla
Niistä tulisi loppumaan polttoaine
Tulisin vielä näkemään samat raketit
Yhtä nopeina
Menossa alas
Mutta minne itse
Minne minä olen menossa
Minne
Minne
Minne