Ne ajat, kun tähtitaivas oli kattonani
Ursae Minorista al-nasr al-tâi´rin siipien suojaan
Tämä elämä
se on niin kaunis.
...
Lepäsin kalliolla
perusrakenteilla, ottamassa vastaan aikaa
ja
kaikkea
Nuoruuden tuliset myrskyt
sula laava valumassa pitkin vuoren rinteitä
muodostaneena nyt tämän kallion
tämän vuoren
jossa pääni on pilvissä
ja jalkani
vihdoin koskettavat maata
10.1.2024
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä kommenttia jos siltä tuntuu. Kaikki huomioidaan. Tosin tän alustan kommenttikenttä kakoo aika ajoin ihan ihmeelllisesti.