Olen matkantekijä
Tolkienin nimeämätön sankari
Kulkiessani
Näiden katujen äänet toistavat minulle sanomaansa
Koetan vaipua hiljaisuuteen
Yläpuolellani olevassa tilassa lukee romu&random
Olen sen alla
Kellarissa
Betonisessa luolassa
Minne luolamiehet ja -naiset ovat kokoontuneet
Betoni kaikuu
Jollakin on soitin
Toisellakin
Kolmannellakin
Neljännelläkin
Monennellakin
Elimistöni sulatusuunia kiehtoo tällä hetkellä sille antamani salaatti
Dyykkisalaatti löysi tiensä luokseni Tahmelan k-marketilta
Vaihdoin juuri viestejä
Nyt elimistöni unohti ruoka-aineet ja työnsi verenkierron vallan toisaalle
Elämä, ah
Tuo huumaavan raskaan kevyt pieni hassu matka
Elämä, ah
Sitten muistan ajatuksen:
Ihmisiksi, ne ovat niitä, jotka jäivät lapsiksi
Miksi
Enkä saa enää ajatusta sellaisena kiinni
Kuin se aiemmin oli
Se harmittaa
Ja annan sanojen lentää
Villitsen viesteissä erästä
Samaan aikaan vanha mies puhaltaa jonkinlaiseen puhallinsoittimeen
Äänimaisemassa on utopiaa, dystopiaa. Katkonaisia hengähdyksiä erilaisista todellisuuksista
Erilaisista
Erilaisista
Katkonaisia
Elämän virta on katkonaista
Kuin myös hetken virta
Kakofonia tanssii betonisilla luolaseinillä
Korkea ääni viiltää ylitse muiden
Kuljetaan korvieni sietokynnyksellä
Kuljetaan muusikoiden oudossa synergiassa
Välähtelevissä taajuuksissa
Sellon tummuus hyväilee korkeiden särkyvien sävelten sisältä
Synergia etsii paikkaansa
Etsii
Ja etsii
Etsii
Synergialla on olemassaolo
Kakofoniaan sisällytetty kollektio
Sulautunut mieli
Hakemassa
Olemassa vastahakoinen
Olemassa sinä
Väsymykseni kiertää kehossani
Huvittuneisuus kiertää kehossani
Suunnaton ärtymys kiertää kehossani korkeiden äänien taipaleen pitkin poikin betoniseiniä tähden
Minä kierrän kehossani
Paikalle tuli kiinalainen laululintu
Sen lemmikkiporsas laulaa tuutulaulua
Tämä on ihan v***n randomia
Romusta en tiedä, tosin kehoni kaipaa lepoa
Kiitänpä siis kaikkia
Maapallo venyy sellon kyljessä
Siitä tuli sateenkaareen puettu nukkuva lapsi
Haluaisin olla nukkuva lapsi juuri tällä hetkellä
Ja pelko valtaa minut sanojeni seasta
Äänet tuovat omituisen kattoeläjän luokseni
Se loikkii kerrostalojen katoilla mustien vanhojen pienten ilmahormien ja savupiippujen joukossa.
Avaruusmatkani lähentelee loppuaan
Väsymys vie minua
Saattelee ystävän tavoin kohti lämmintä valoa
Pyytää luokseen lämpimään
Väsymys ja kehoni pyristely
Vai oliko se sittenkin mieleni
Oliko se sittenkin
Oliko se sittenkin
Oliko se sittenkin
Random soittajat löysivät uuden, totaalisen randomin kanavan
Millä lähettävät toisilleen hyvin randomin kuuloisia viestejä
Olen romu&randomin uneksiva väsynyt matkalainen
Ja kohta astun taas ovesta ulos uuteen maailmaan
21.3.2019
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä kommenttia jos siltä tuntuu. Kaikki huomioidaan. Tosin tän alustan kommenttikenttä kakoo aika ajoin ihan ihmeelllisesti.