maanantai 28. elokuuta 2023

Yön saaga

Kiitän sinua rauhasta elämässäni

Kiitän sinua elämästäni

Kiitän, olemastan

Kiitän


Haluan sanoa kiitoksen kaikkein korkeimmalle. Haluan antaa kunnian sinne, minne se kuuluu. 


Kunnia siis Jumalalle kokonaisuudessaan ja kaikkivoipaisuudessaan. Kunnia siis jokaisesta solusta löytyvälle jumaluudelle, kunnia siis sille pyhyydelle ja elämälle.


Joskus minulla on peittoni alla kylmä. Paleleva ihoni etsii toista. Joskus minulla on lapseni vieressäni, joskus. Usein, ihoni on kylmissään. Usein ihoni pyyntö on minulle, kantajalleen, liian vaikea toteuttaa. 


Nyt, äsken, minulla oli kylmä. Kehoni kaipaisi lämpöä, tuntemusta olemisesta. Minä kaipaisin merkityksellisyyttä. Minä kaipaisin olemiseni tarkoitusta, minä kaipaisin lämpöä ja rakkautta. 


Olen vääryys. Huutava ihmisen ääni pimeässä ja loin siellä synkkyydessä vaeltaessani hirviöitä. Niiden suomut eivät loista pimeyden erilaisia sävyjä, pelkään ennemmin, että niiden hymyt ovat tavanomaisia. Sellaisia hymyjä, joista ei voisi uskoa pahaa. Niinkuin luulen omani olevan kantaessani synkkyyttä sisälläni.


Pyydän luokseni jumalan, jotta tämä kaikkivoipaisuudellaan puhdistaisi olemukseni. Pyydän luokseni Jeesuksen, jotta tämän elämä ei olisi valunut hiekkaan turhaan. 


7.1.2019

2 kommenttia:

  1. Jumaluuteen en kauheasti kajoa.
    Mutta kylmä iholla on kauhea asia. Pahinta on, kun taivaalta tulee loskaa ja paskaa, räntää ja mähnää… Samaan aikaan aurinko puuttuu, pimeys syö luita myöten.

    Haluaisin oppia ymmärtämään talvea ja syksyä. Mutta syysyönä kylmissä lakanoissa ei kykene ajattelemaan iloisesti. Ihminen haistattaa pitkät ja tippuu yön yli vievään tajuttomuuteen. Se uni on suloinen, koska unen aikana ei tajua kylmän olemassaoloa. Onneksi.

    Aamulla herää… varsinkin talviaamuina… tietoisuuteen, eträ ulkona on metrin verran valkoista lunta, jonka kanssa et halua tehdä sinunkauppoja. Pitkä pihatie vie loputkin toivot. Haluat olla muumi ja haaveilla kesästä, järvestä, koivikosta, valkoisista hattarapilvistä. Mutta ei… pakko on vain suorittaa ja suoriutua…

    Ja sitten kun olet aivan loppu, ei sängyssäsi ole enää kylmä. Aurinko palaa ja heräät ensimmäisiin lintuihin. Se on se toivo. 💕
    O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, joskus sen toivon kelaaminen sieltä jostain kaukaisuudesta kestää aikansa, vaan kyllä se siellä silti on.

      Poista

Jätä kommenttia jos siltä tuntuu. Kaikki huomioidaan. Tosin tän alustan kommenttikenttä kakoo aika ajoin ihan ihmeelllisesti.

Miksi me ollaan olemassa

Pilvet hengailevat avaruuden eteisessä Olen ollakseni Verhot huutelevat ikkunatuulen kieltä Miksi ihmeessä Me oikein ollaan olemassa Tähtisa...

Suositut tekstit