Tyhjiön kutsu

Täydet elämämme rakentavat merkityksettömiä aikoja

Elämän tyhjiöitä

Joissa kaikki normaalisti oleva

Menettää merkityksensä

Siellä sinä, minä, me, eivät merkitse mitään

Siellä sillä, mitä sinä haluat, ei ole merkitystä

Vain tyhjiö on olemassa

Silti

Tuon pimeän poikkeaman keskelläkin syntyy uutta elämää

Poikkeavaa

Tapahtuvaa

Olevaa

Ja jopa sinä, voit olla sellainen

Yhtälailla

Sinä voit elää tyhjiössä

Etkä koskaan pääse sieltä pois

Halutessasi vain taistella kaikesta luulemastasi

Aina uusi maalattu merkitys

Aina uusi korostus

Voimaantuminen ryhmän kautta

Ristiinnaulitut käteni silti olivat yksin

Ja samaan aikaan yhtä kaiken kanssa

28.6.2020

Elämäni pastellimaalauksessa

Haalean vaalean sinen huntu

Elämäni hetki valo ja taivas

Sen kehittymättömän kyyneleen toive

Olla

Siunattu todellisuus

Anna anteeksi

Kiitän sinua jalomielisyydestäsi

Sinen huntu hiipuu haaleaan ruusuun

Kuin haihtuva uni

Todellisuus vaihtuu toiseen

Visuaalinen kaksiulotteinen kuvitelmaatio

Tiedeulottuvuuksien realisoituminen

Tuhansien ledien voimalla

Fotonit kaikkoavat

Kajoava hajoava taivaanranta

Unta haihtuvat vaihtuvat utujen haituvat

Jumalako luonani tänään luojani tänään

Huomisen värit ovat arvaamattomat

9.6.2021

Olen illuusio elämästä

Vihreän ruohonkorren humina kesäisessä auereessa

Pojan pienen kokemus kätensä savessa

Kuinka hiljaa kulkevat taivaan pilvet 

Ja

Kuinka nopeaa vaihtuukaan aika

Taivaisiin kurkottava, vihreys, vehreys

Kuinka me haluamme olla aurinko

Maatuneita korsia, katkenneita oksia

Ruskea homeen laidun

Pienen pojan jalanjäljissä orastaa

16.7.2021

Riisu minut

Alastomammaksi kuin kuutamo

Kahlaa synkkään veteen

Löytääksesi sen simpukan

Niiden tuhansien joukosta

Jonka sisään sateenkaarinen helmi on kätkeytynyt



Riisu ja revi vaatteeni yltäni

Älä koske ihooni

Tai taivuta hiuksiani

Anna hengitän hetken alastomana kuukaimani kera



Katso lumpeenlehteä

Se pisaroi

Yön kosteus herkeää sen pintaan

Juoksee läpi autereisen pimeyden

Pisara tavoittaa toiset

Katso silmiäni

Niihin ei kosteus yllä



Pystytkö tulemaan läpi sen jäisen veden

Pystytkö

Vaikka jäät repivät ihostasi palasia

Vaikka pimeys raiskaa verkkokalvosi

Yhä uudelleen ja uudelleen



Pystytkö riisumaan minut

Kun huudan sinulle vastaan

Kun painan sinua kauemmas

Kun tarvitsen tilaa ympärilleni



En halua sitä.



Haluan hengittää vapauden merta

Haluan olla luomakunnan kera

Haluan tähtitaivaan jakamattoman huomion

Haluan meren hengittävän minulle



Haluan, että ymmärrät sen.

7.4.2019

Sanojen sointuja yössä

"..." 

"mutta enhän minä mitään voi. Minä olen vain pieni mitätön ihminen tässä valtavan suuressa järjestelmässä."

"Niin. Olet pieni ihminen. Jolla on oma tärkeä paikkansa kaikkeuden olemuksessa. Olet enemmän, kuin mitä voit kuvitellakaan. Se, mitä ajattelet isoksi asiaksi, voi olla mitättömin asia galaksin päällä, ja jokin täysin turhanpäiväisenä pitämäsi asia voikin olla kuvaamattoman suurta. Mutta onneksesi, se ei ole sinun asiasi ottaa siitä selvää, vaan elää elämääsi ja koettaa löytää hyvänä pitämäsi suunta elämällesi. Ja jos et sitä löydäkään, sekään ei ole lopulta huono asia."

"..."

14.7.2019