On kulunut aioneita. Tunnen happiatomien liikkeen. Tunnen massan kutsuvan jokaisella askeleellani. Minä, syntynyt tähtien pölyyn. Hetket aina tähän asti. Näkymättömissä. Aina ollen täällä.
Sinun liikkeesi ajassa. Pölyssä jalanjälkien raikas virta johtamassa keitaalta toiselle. Keltaisesta sinisten todellisuuksiin, tulisiniset liljat ruokkimassa visuaalista merta. Synnymme täällä. Aikojen tomussa. Solujen laulu ajasta sen ulkopuolelle.
Hengitän ja katson todellisuuden leikkiä. Aika on sitoutuneena näkymättömissä partikkeleissa ja hengitys; se höyryää.
Kuljen tätä matkaa.
7.10.2023
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä kommenttia jos siltä tuntuu. Kaikki huomioidaan. Tosin tän alustan kommenttikenttä kakoo aika ajoin ihan ihmeelllisesti.