Rakkaus ainoastaan sanoja kohtaan

 Sanani sointi soljuu sivelevin sormin

Kuuntele kuuntele kertomaani kultaisin korvin

Vesani vointi vain vaalituksi valitaan

Elämän suuri todellisuus

 Istun vessassa

Odotan täyttymystä

Tyhjennystä

Kuinka tyhjentyminen voi täyttää

Kuinka täyttyminen tyhjentää

Ajatuksieni tyhjässä virrassa olen kaksinaisuus

Osanaisuus

Luotan elämän virtaan

Täytän itseni äärimmilleen

Vain tyhjentyäkseni kaikesta huomenna

Saatan itseni hulluksi pakkomielteilläni

Vain huomatakseni sen olevan turhaa

Sitten menen kauppaan

Vierellä vaan tyhjää

 Katson sumuista ilmaa

Jazzin tummentama ilma asunnossani väreilee

Ajattelen sinua 

Ja sinua

Ihmisiä

Jatkuva tunne

Hivelevä tyhjyys

Olen kosketuksen päässä onnesta

Naurusta

Ilosta

Olen elävä mannekiini

Joka ei voi vuodattaa kyyneleitä

Sumu hiipii ikkunanpielistä sisään

se leikkii verkkokalvoillani ja mielelläni

hyväilee herkimpiä kohtiani

antaen minun tuntea kosketuksen

Vuodet kuluvat

Kiitävät tornadoina ohitseni

Vain rakkaus sanoihini elää

Katson tyhjää makuuhuonettani

En halua olla siellä

Huonekärpänen laskeutuu nenälleni

Annan sen kulkea

Saan tietää

Miltä tuntuu kun joku hienovaraisesti koskettaa ihoani

Tahdoin rakkautta

Jaksaakseni jälleen tuskien viikot ilman iloa

Jonkun jakamaan vuoteeni

Nukkuakseen kanssani

Jonkun johon käpertyä ja tuntea olevansa turvassa

Rappukäytävän tyhjyydestä kuuluu kolinaa

Joku palaa kotiinsa onhan perjantai

Ja yö

Toivon olevani olematon, ilman minua, ilman surua

Ilman kaipuuta toisen ihmisen luo

Painan mielessäni rintaani

Saattelen kivun taivaanrantaan

Jonne se jää säkenöimään

Katson peiliin ja kovetan itseni

Se oli herkkä hetkeni

Ole minun rakkaani

Pysy minun kanssani

Anna minullekin valoa

Huutaa jokin eksynyt lapsi

Annan sille almun

Pärjätköön sillä

Kolkko kuvani lämmittää silmiäni

Vaalin heijastustani antaen sille elämän arvon

Toisten lämpö ja rakkaus ovat vain kuviteltuja arvoja

Oikeat arvot löytyvät siinä statuksessa

Minkä saan ansioistani seurapiiritapahtumissa

Edes tämä elämä ei ole minun arvoiseni

Silti, kun istun yössä yksin asuntoni tyhjien seinien kaiuttaessa viaplayn toistamia sointuja

tunnen sisälläni kaipuun

toivon sinusta, että olisit tässä ja vierelläni

että saisin olla sinussa 

että saisin olla tunnoltani rauhassa

ettei minun tarvitsisi haluta

Haluan laittaa nälkäni sanelemana selaimen toistamaan nauhoitettuja fyysisiä yhtymisiä

joissa kerta kerran jälkeen toistetaan samaa kaavaa

kuinka kauneus katoaa noihin mekaanisiin suorituksiin 

vihaisiin , tuskaisiin silmiin ja halveksuviin katseisiin

nälkäni 

se pyytää seurakseni edes ihmistä, jolle maksan siitä

että saisin olla 

antaisin rahan kyyneleiden virrata vapaana

että saisin rauhan sisälleni

Haalin vierelleni tyhjiä kuoria

Haluan täyttyä kuorten tarjoamista hetkellisistä hormoonisateista

Yksikään aito sisimpäni tunne ei saa enää astua temppeliini

Siellä kulkevien askeleet ovat kullalla silatttuja ja kaikkeuden merkitsemiä satuja

Olen yksin vaan olen tärkeämpi kuin muut

Enkä voi luopua paikastani, jonka vaivalla itselleni anastin

Lapseni itkevät öisin isäänsä

Vaan minulla on tärkeämpi tehtävä

Minun pitää löytää itselleni jotain isompaa ja suurempaa

Sellaisia sanoja, joihin voisin rakastua uudestaan ja uudestaan ja uudestaan

Täyttyä joka hetki sanojeni tuomasta hurmasta

Sanojeni

Joita kukaan ei näe tai kuule

Niiden sanojen jotka ovat tärkeämpää kuin mikään muu

Iljetän itseäni. Enkä voi sille mitään

Kaikki jatkuu päivästä toiseen samana

Samat tavat toistuvat

Kelaan ihmisiä lähelleni

Vavan mitan päähän itsestäni

Vaan joku toinen saa irrottaa koukut jotta saan ne jälleen pyyntiin

Sulava sisin

 Uhman viimeinen kaari olla elossa

Sykähdyttävä pakomatka

Pilvien kultareunat laulamassa aariaa

Sinunkin sielusi pelastetaan

Luovimista karikoiden editse

Missä on taivaallinen luotsini?

Entä maanpäällinen

Hento kuiskaus olkapäältä

Opettele

Sulavien sanojeni seasta sikeää sattuma

Osuma keskelle taulua

Vaiko taitoa lie