?

 Naulat iskeytyvät olemukseeni

Värjöttelen pahaisessa majassani

Kuoreni savuaa, kuolee

Päästää irti antaa tilaa uudelle

Kevät on koittanut

Keskustelin erittäin viisaan puhujan kanssa

Kertoi minulle

Monia sellaisia asioita, joihin en kyennyt

Vastaamaan

Olenkin rampa

Hylkiö

Epäkelpo ihmissuhteisiin ja elämään

Varjot kaartelevat ylläni

Mennessäni kauppaan

Mennessäni kouluun

Mennessäni

Ja tullessani niiden paino on olematon

Kauan voi elämästä irtiotto jatkua

Kauan olematon sinnittelee olemassa

Vai onko todellista toivoa kuitenkaan olemassa

Nielen lasinsirpaleita

Tunnen kuinka kieleni repeytyy palasiksi

Kuinka sirpaleet jatkavat matkaansa

Vereni purskahdellessa avojuonteista

Silmiini kihoaa hetkeksi kyynel

Vain hetkeksi

Olen matkalla helvettiin

Ollut jo pitkän aikaa

Enkä uskalla enää kääntyä pois

Vain sanat

Ainoastaan sanat

Tuovat lohtua

Ainoastaan omat sanani

Valintani

Suren valintojani

Mutta taas näen

Etten olisi voinut tehdä toisin

Pääni sisälle on kirjailtu kipu tuhansin erilaisin symbolein

Ne edustavat kehoani

Ja mieltäni

Minusta on tullut ristipistojen mestari

Joku sanoi

Hyvä ruoka parempi mieli

Eikös se mennyt parempi kipu

Minä sanon itselleni

Tässä ja nyt

Menetkö Antti kanssani naimisiin?

Minä tiedän

Ettei kukaan osaa ymmärtää